Kuva: Nina Lith

Kustantajan liian suuri korvausvaatimus jätti Wienin filharmonikkojen uudenvuodenkonsertista pois Sibeliuksen Valse tristen. Tämä olisi ollut ensimmäinen kerta, kun Sibeliusta olisi soitettu tässä perinteikkäässä konsertissa, joka televisioidaan 72 maahan noin 50 miljoonalle katsojalle ja kuulijalle. Kustantaja vaati Valse tristen kuvaamisesta 4000 euroa, kun filharmonikot tarjosivat 2000 euroa. Näin uutisoivat MTV3 ja Rondo 12/2014. Oikeudenomistajien tulot eivät toki olisi jääneet tähän, koska teoksen esityksestä tv-lähetyksissä olisi maksettu normaalit tekijänoikeuskorvaukset. Kustantajan liian suuresta kertakorvausvaatimuksesta johtuen Sibeliusta ei siis esitetä tässä Wienin uudenvuodenkonsertissa hänen juhlavuotenaan. 

Lieköhän tässä takana kustannussopimuksen osuuksien jako, jossa kustantaja ei koe saavansa riittävän suurta osuutta tv-lähetysten esityskorvauksista? Hallinnointioikeus on ilmeisesti luovutettu kustannussopimuksessa kustantajalle, jolloin säveltäjällä ja hänen perikunnallaan ei ole mahdollisuutta vaatia kustantajaa tekemään sopimusta filharmonikkojen kanssa vaikka se olisi säveltäjän ja hänen perikuntansa etujen mukaista.

Tässä lehdessä on ohjeistus uusien mallikustannussopimusten käyttämiseen ja täyttämiseen. Parhaimmillaan kustantajan ja tekijän suhde on molempia hyödyttävä, huonoimmillaan se on kirjoitettu toteuttamaan vain toisen etua. Joka tapauksessa kustantajan tehtävä on edistää teoksen esittämistä ja julkaisemista. Kustannussopimuksessa määritellään tarkkaan myös hallinnointiroolit. Niiden määrittely on tärkeä osa kustannussopimuksen sisältöä. 

Suomessa vallitsee sopimusvapaus. Sopimusvapauteen kuuluu olennaisena osana se, että osapuolet ovat neuvottelutilanteessa tasaveroisessa asemassa ja osapuolilla on todellisuudessa mahdollisuus päättää sopimuksen solmimisesta sekä sopimuksen ehdoista. Kustannussopimuksen täyttäminen on siis aina kahden kauppa, ei jomman kumman osapuolen ehtojen sanelua.

Uusi vuosi alkaa nyt ilman tätä suomalaisen musiikin juhlallista kansainvälistä esitystä. Arki koittaa juhlapyhien jälkeen, ja töitä tehdään edunvalvonnan ja jäsenpalvelujen suhteen ahkerasti. Toimintasuunnitelmassamme nostettiin esiin muun muassa verotuksen ja sosiaaliturvan yhdenvertainen kohtelu muiden ammatinharjoittajien kanssa, kohtuullinen korvaus/kohtuullinen sopimus -pykälän lisääminen tekijänoikeuslakiin, vaikuttaminen EU-tason päätöksentekoon suomalaisen musiikintekijän ja tekijänoikeuden näkökulmasta, sekä Teoston kilpailukyvyn säilyttäminen. 

Ensi vuonna toivon entistä enemmän yhteydenottoja tilanteissa, joissa mieltä vaivaa epäselvyys omista oikeuksista. Aihe voi liittyä vaikkapa hinnoitteluun, sopimuksen laatimiseen ja tulkintaan tai kysymykseen omien moraalisten oikeuksien rikkomisesta.

Vuonna 2015 katsetta ohjataan myös kansainväliseen yhteistyöhön – ei pelkästään tekijänoikeusasioissa vaan myös sisällöllisessä mentoroinnissa sekä suomalaisen musiikin viennissä. Digitaalisten jakelukanavien sopimussuhteet ovat myös asioita, joihin haetaan selvyyttä. Youtube hämmentää ajatuksia siitä, mikä on se taho, jonka kanssa pitää neuvotella omista tekijänoikeuksista. Teoston rooli tässä on mainostuloista kertyvän tulon jakaminen oikeudenomistajille, Youtuben omistama Google on sopimuskumppani sisällön jakelun osalta masterin omistajan, säveltäjien, sanoittajien ja sovittajien kanssa. 

Uusi vuosi tuo myös mahdollisuuden vaikuttaa eduskunnan koostumukseen sekä tulevan hallituksen ohjelmaan. Tämä mahdollisuus on merkittävää myös meidän musiikintekijöiden näkökulmasta. Keväällä julkaisemme Elvisin näkemyksen hallitusohjelmasta, lähestymme sanomamme kanssa puoluetoimistoja ja julkaisemme vaaliaiheista sisältöä Selvisissä. Ja sitten äänestämme oikein. 

Toivotan hyvää ja latautunutta vuotta 2015!

Aku Toivonen 

Elvis ry:n toiminnanjohtaja